Harri Mattinen, Uudenmaan ehdokas numerolla 259, Liberaalit R.P.

32 vuotias yrittäjä Pohjois-Espoosta.

Harrin huvipuistovertailu.

Vihreiden huvipuisto:

Saavun huvipuistoon. Maksan sisäänpääsyn ja puistoveron. Laitteet ovat ilman sähköä, koska ei tuule. Kukkaistutuksia riittää, mutta lähden pois, koska halusin nimenomaan ajaa törmäysautoradalla.

Kommunistinen huvipuisto:

Saavun huvipuistoon ja minut ohjataan jonoon. Jonossa minulle selviää että ilmainen hattara on loppunut ja kaikki laitteet ovat rikki. Jonossa on kuitenkin yhteislaulua ja voin katsella kuvia iloisista ihmisistä.

Demareiden huvipuisto: (tämä on niin sanottu formaattipuisto jota kaikki suurpuolueet kannattavat.)

Saavun huvipuistoon. Maksan sisäänpääsyn ja huvipuistoveron. Näillä maksuilla saan mukaani ilmaisen ohjaajan puistossa käyntiä varten. Maksuilla tarjotaan huvit myös varattomille. Suuntaan heti innoissani törmäysautoradalle. Ohjaajani kertoo minulle kuitenkin, ettei se käy. Radan omistaa ilkeä yrittäjä ja se on siksi kallis. Nämä ovat niin vaikeita asioita, ettei näitä voi itse päättää. Täällä kaikki menevät possujunalla. Se on valtion subventoima ja siksi melkein ilmainen. Huomaan ettei minulla huvipuistoveron jälkeen ole muuhun rahaakaan. Päätän siis mennä possujunaan ja alamme yhdessä täyttää hakemusta. Huomaan, että tähän tarvitsenkin ohjaajan apua. Jono on pitkä, mutta aika kuluu nopeasti papereita täytellessä. Jonossa saan myös opetusta kuinka puistossa toimitaan sekä ohjaaja tarjoaa minulle ilmaista hernekeittoa. Valitettavasti puisto kuitenkin suljetaan ennen kuin pääsen junaan. Ohjaajani kuitenkin lupaa, että ensi kerralla pääsen varmasti kyytiin. Nyt ymmärrän mitä heidän mainoksensa tarkoitti. MINÄ maksan ja HE päättävät. Tuhlasin kaikki rahani kupilliseen hernekeittoa. Lähden kotiin, mutta olen iloinen, ettei naapurinikaan saanut mitään.

Liberaalien huvipuisto:

Saavun puistoon maksettuani sisäänpääsyn ja pienen puistoveron. Verolla tarjotaan pienituloisillekin huvit, joten maksan sen mielelläni. Rahaa jää käytettäväksi kaikkiin laitteisiin. Tuntuu aluksi oudolta, että joudun itse päättämään laitteisiin menosta., juuri tällaisellahan on aina peloteltu. Sitten tulee vielä hattara-, arpajais- ja muut kysymykset. Mitähän tästä tulee. Kokeilen ensin rohkeasti autorataa. Kaikki menee hyvin ja alkaa tuntua ihan luonnolliselta tehdä päätöksiä asioistani. Miksihän näin ei ole aina ollut? Vuoristoradalla tapaan naapurini. Hän on osa-aikatyössä, mutta oli kuulemma saanut sisään tullessaan 500 euroa käytettäväksi, eikä kukaan valvo mihin hän ne käyttää. Menemme vielä yhdessä ravintolaan syömään.

Valitse puistosi 18.03. http://www.liberaalit.fi

Verotus

- Tuloverotusta tulee keventää samalla, kun siirrytään tasaveroon. Tasavero yhdessä perustulon kanssa keventää alimpien tuloluokkien verotusta ja tekee työnteosta kannattavaa, vaikka työ ei olisikaan kokopäiväistä. - Edes alkoholiveroa ei ole syytä korottaa. Alkoholiveron korottaminen ei hillitse juomista, vain siirtää kulutuksen muihin kuin Alkon tuotteisiin. - Ruuan arvonlisäveroa alennettava. - Autoverotusta pitää uudistaa. Auton omistamisesta on tehtävä entistä halvempaa ja verotus kohdistettava auton käyttöön. - Perintö- ja lahjaverotusta uudistettava. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa yksittäisille ihmisille kohtuuttoman suuria verotaakkoja verrattuna siitä saatuun hyötyyn. Saksan mallin mukainen usean sadan tuhannen euron verovapaa osuus voisi olla kaikkien hyväksyttävissä oleva kompromissi.

Työ

- Työmarkkinoiden joustavuutta parannettava ja työllistämisen edellytyksiä helpotettava. - Parannettava työttömien mahdollisuutta työllistyä. Työn vastaanottamiseen on löydettävä nykyistä paremmat kannustimet. - Pätkätöiden teettämistä ei pidä rajoittaa, vaan työntekijän vakinaistamista on helpotettava. On tutkittava, miksi määräaikaiset työsopimukset ovat nostaneet suosiotaan vakinaisten työsuhteiden kustannuksella ja sen jälkeen tartuttava niihin toimiin, joilla vakituiseksi palkkaamisesta tehdään houkuttelevampaa.

Yrittäjyys
	- Yritystoiminnan aloittamiseen tarvittava byrokratia minimoitava. - Yrittäjänä olemista helpotettava. Yrittäjän asema alkaa Suomessa muistuttaa enemmän sylkykuppia kuin tukipilaria, vaikka todellisuudessa yrittäjät kannattelevat harteillaan koko hyvinvointivaltion painoa. - Esimerkiksi uusi YT-laki ei ole ainakaan parantanut kuvaa yrittäjänä olemisesta.

Perusturva

- Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta riittävästi ihmisiä ottamaan vastaan työtä. Heti kun tuen saaja osoittaa omaa aktiivisuutta ja hankkii vähäistäkin työtä, tukea leikataan lähes samassa suhteessa, kuin mikä on työstä saatava palkka. Tämä ei kannusta tuen saajaa ottamaan vastaan muuta kuin hyvin palkattua pitkäaikaista työtä. Harvempi työnantaja taas on valmis ottamaan tällaista riskiä.

Tasa-arvo
	- Isiä kannustettava käyttämään enemmän vanhempainvapaita. - Edellisen vuosisadan aikana päästiin pitkälti eroon vanhanaikaisesta sukupuolirooli-ajattelusta. Tätä kehitystä on tuettava kannustamalla naisia ja miehiä tekemään omia valintojaan, vaikka yhteiskunnassa vallitsevat arvot eivät niitä tukisikaan.

Palvelut

- Luovuttava ajattelusta, jonka mukaan yhteiskunnan tulee tuottaa kaikki tarjoamansa palvelut. Palveluita tulee ostaa yksityisiltä yrityksiltä aina, kun se on kannattavaa. Paras vaihtoehto olisi kuitenkin sellainen, jossa kansalainen itse pääsisi valitsemaan minkä palveluntarjoajan palveluita käyttää. - Kuntaliitoksia pitäisi lisätä palvelujen turvaamiseksi. Hyvin monet kunnat ovat aivan liian pieniä pystyäkseen hoitamaan niille annettuja tehtäviä.

Terveydenhuolto

- Yksityisen sektorin tuottamat terveyskeskuspalvelut päästettävä avoimesti kilpailemaan julkisesti tuotettujen palveluiden kanssa. Tämä onnistuisi helpoiten ottamalla käyttöön kansalaisille jaettava terveydenhoitoseteli. - Julkisen ja yksityisen sektorin pitäisi voida kilpailla asiakkaista terveyspalveluiden tuottamisessa samaan tapaan, kuin kaksi yritystä kilpailee asiakkaista millä tahansa muullakin alalla.

Koulutus
	- Yksityisen koulun perustamista tulisi helpottaa. Yksityinen koulu voisi olla varteenotettava vaihtoehto harvaanasutulla alueella, josta kunnan hoitama kyläkoulu lakkautetaan. - Opintotuki pitäisi korvata perustulolla. Opintolaina voisi säilyä mahdollisuutena kohentaa elämänlaatua ilman opintojen viivästymistä.

Lapsiperheet
	- Päivähoitosetelin käyttöönotto antaisi vanhemmille nykyistä vapaammat kädet valita lapsen hoitopaikka. Setelin voisi myös tulouttaa kotiin jäävälle vanhemmalle. - Ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää korotettava.

Seniorit
	- Kansaneläkkeeseen tehtävä tasokorotus ja ns. taitetusta indeksistä on luovuttava. Lisäksi eläkeindeksistä on tehtävä oikeudenmukaisempi. - Iäkkäiden ihmisten kotona asumisesta on tehtävä mahdollisimman helppoa. - Kotiterveydenhoitopalvelua kehitettävä. Ihmisen paikka ei ole laitoksessa, vaan kotona.

Vammaiset
	- Vammaisten kuntoutuksesta, niin fyysisestä kuin psyykkisestä, on huolehdittava. - Vammaisten työskentelymahdollisuuksia parannettava. - Kehitysvammaisten hoitopaikkojen kilpailuttamisesta luovuttava. Pahimmillaan kilpailuttaminen katkaisee juuri alkuun päässeen hoitosuhteen, jonka luomiseen voi uudelta hoitajalta mennä vuosia.

Maahanmuuttajat
	- Maahanmuuttajia pitää kohdella kuin Suomen kansalaisia, vaikka heillä ei kansalaisuutta vielä olisikaan. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. - Rasismiin pitää puuttua tehokkaasti. - Maahanmuuttajia on autettava sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kulttuurien yhteentörmäykset synnyttävät maahanmuuttajavastaisuutta.

Energia
	- Suomen suosittava kustannustehokkaita ja puhtaita energiamuotoja. - Lisäydinvoiman mahdollisuus pidettävä avoimena.

Ympäristö

- Suomen pahin ympäristöongelma on Itämeri, ja sen Suomen puoleinen rannikko. On kaikkien Itämeren maiden yhteinen vastuu vähentää meren kuormittamista. - Itämeren alueen maiden välillä pitäisi saada aikaan yhteinen näkemys Itämeren tilasta ja asettaa tavoitteita sen parantamiseksi. - Maatalouden lannoitteet ovat yksi suurimmista Itämerta rehevöittävistä tekijöistä. - Kaikille ympäristöä tuhoaville päästöille on asetettava niiden tuhovaikutusta vastaavat haittamaksut.

Liikenne
	- Joukkoliikennettä kehitettävä. - Taksipalveluita vapautettava.

Alueet ja maaseutu
	- Hallinnon tehokkuuden nimissä virastojen hajasijoittamista pitäisi välttää. Keskitetty hallinto syö vähemmän verovaroja kuin hajautettu. - Myös maataloustuotannon on parempi antaa keskittyä sinne, missä se on kannattavinta. Kaiken tuotannon tukeminen verovaroin on verovarojen tuhlausta. - Maatalousyrittäjien asemaa voidaan parhaiten edistää antamalla heille verohelpotuksia tukien sijaan.

Kulttuuri
	- Kulttuuriksi mielletään liian usein vain ns. korkeakulttuuri, ja silloinkin vain sen kuluttaminen. Kuitenkin, paljon arvokkaampaa ihmiselle itselleen on kulttuurin tuottaminen ja siihen osallistuminen. - Korkeakulttuuriin suunnattuja varoja voisi enemmän ohjata harrastepohjalta toimiville yhteisöille.

Maanpuolustus
	- Etsittävä vaihtoehtoja asevelvollisuuteen perustuvalle maanpuolustukselle. Vapaaehtoisuus on maanpuolustuksessakin kaikkia osapuolia paremmin tyydyttävä vaihtoehto. - Yhteistyö maanpuolustuksessa on järkevää. Nato-optio on säilytettävä, vaikka liittoutumattomuus osoittautuisikin tällä hetkellä Suomelle paremmaksi vaihtoehdoksi.

Kehitysyhteistyö
	- Annetun kehitysavun rahallinen määrä ei saa olla itseisarvo, vaan tärkeintä on siitä saatava hyöty. - Parasta kehitysapua olisi käydä kehitysmaiden kanssa avointa kauppaa ja antaa kehitysmaiden vaurastua luonnollisella tavalla. - Suomen pitää aktiivisesti puhua kehitysmaiden puolesta, jotta ne pääsisivät mukaan vapaakauppaan.

Euroopan unioni

- Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle tärkeä, siitä saatavaa hyötyä ei voida mitata rahassa. - Euroopan unionin oltava jatkossakin valtioiden välinen liitto, ei keskitetty liittovaltio. - Euroopan unionin oltava monikulttuurinen ja otettava erilaiset väestöt huomioon. Kaikilla ihmisillä on oltava samanlaiset oikeudet toteuttaa itseään ja perinteitään niin kauan kuin he tekevät sen rikkomatta kenenkään toisen ihmisoikeuksia.